Pakko vissiin avautua;

Raskaana (alussa) oleva ihminen hehkuttaa ihmisille kuinka heille tulee vauva sillon ja sillon, on hankkinut jo sitä ja tätä..

MUTTA, odotas vaan kun sama ihminen juttelee mulle; "niin no ei tiedä mitä käy ja mitä vaan voi vielä tapahtua" yms. Tulee vaan itelle niin syyllinen olo, ihan kun mä jotenkin kasvattaisin ihmisten pelkoja kaikkea mahdollista kohtaan ja mua pitäisi jotenkin suojella. Olkaa onnellisia, nauttikaa siitä raskaudesta! Mulle ei tarvitse esittää muuta. En minäkään raskaana ollessani ns. osannut pelätä mitään, elin jossain pilvissä siihen asti kunnes alkoi tulemaan ongelmia. Mahdollisessa seuraavassa raskaudessa en vain enää pysty samalla lailla nauttimaan siitä, vaikka kuinka haluaisin ja yrittäisin.

Ja minulle saa jutella lapsista, saa jutella tapahtuneesta ja saa kertoa huoliaan. Ei tarvitse miettiä "oi voi kun nämä huolet ovat niin pieniä verrattuna ...."

On kyllä tullut huomattua tässä reilun parin vuoden aikana ketkä on oikeasti ystäviä ja ketkä ei. Harmillisen monet ovat "kadonneet" :(